Moikka,
ja anteeksi, etten ole vähään aikaan kirjoittanut. Koulu on teettänyt paljon hommia, huh. Kesä siis meni, ja arki alkoi. Cara on kasvanut ja kehittynyt - murrosikään! Tämä ilmenee erinäisillä kuulo-ongelmilla. Ainoat sanat, jotka karvakorva ottaa huomioon on ruoka ja nami....
Tässä viime viikonloppuna Carasta kuoriutui pesunkestävä uimari! Uiminen oli tosi kivaa, siis jos sai hakea keppiä. Olisi hirveän kiva pulahtaa jokaisessa kuralammikossa virkistäytymässä..
Caran kanssa on nykyään tosi kiva kulkea, kun se menee niin nätisti. Se on oppinut sanan "kävele" ja tottelee hienosti! Se ei vedä eikä jumita tai rähise muille koirille. Jokatytön unelmakoira!
Aloin jo ihmetellä kun Cara ei ole tuhonnut mitään. Nyt se on alkanut vähän jyrsiä lattialistoja, ja olen suihkuttanut niihin Chew Stoppa' Spryta. Saa nähdä tehoaako..?
Caralla on tosi monta hyvää koirakaveria: Ludvig (kiinanharjakoira), Nekku (shetlanninlammaskoira) ja Nova (lagotto romagnolo). Niiden kanssa se leikkii lähes päivittäin, kun tässä lähialueilla asustelevat. Olen ystävystynyt hyvin niiden omistajien kanssa, ja nyt tajuan sanonnan merkityksen: koirat yhdistävät ihmisiä!
Hauskaa syksyä toivottaa
Eve ja Cara
